Tuossa on se A-Talk
http://areena.yle.fi/video/1333049436600

Mitäpä sitä tästä vääntää sen enempää.

_________________
Sit Vis Nobiscum

Näinpä Mukavaa keväänodottelua itse kullekin

_________________
- Jyri A.-
Nihil est in homine quod non prius in amoeba erat.

Kestihän ne voimalat joo, mutta silti onnettomuus sattui, sillä kun ei tunnu olevan merkitystä ydinvoiman kannattajille. Tsernobylinistäkin heitellään kommentteja että eihän se aiheuttanut kuin parin ihmisen kuoleman ja ihan pikku juttu koko homma. Ei ne fukushiman insinöörit silloin osanneet suunnitella oikein mm. sitä tulvavallin korkeutta.

Entäpä kun loviisassa menee se kolme metriä rikki, mitäs sitten tehdään? Ajatellaan että samalla sitten vaikka sataa ihan hitosti lunta, vaikka metrin kinokset kun meri on vielä auki ja kosteutta riittää. Pikkumatala jää tuohon rannikolle pyörimään päiväksi ja sataa vuorokauden putkeen lunta? Kukaan ei pääse mihinkään apuun eikä pois mistään. Ei tarvita kuin hyvin pieni huonojen sattumien ketju ja meilläkin sulaa reaktoriytimet. Taitaa olla olkiluotoonkin varavoimana yksi 20 kilovoltin linja..

Kun hommat kusee niin ne kusee ja ydinvoimassa kun hommat kusee niin jälki on karmeaa. Nimenomaan siitä on kyse. Me emme ole edes nähneet vielä sitä pahinta skenaariota, tsernobylin ja fukushima ovat vasta varoituksia tulevasta. Jossain välissä se vielä menee loppuun saakka, ja sitten puhutaan jo kokonaisen mantereen kokoisesta saastumisesta. Miksi sellainen riski ollaan valmiita ottamaan? Rahallisten kustannuksien vuoksi? Laskennallisten hiilipäästöjen vuoksi?

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, mutta sitä on myös erittäin helppo sitoa, mm. soihin ja metsiin. Sitä voi myös käyttää vaikkapa leväbiopolttoaineen tuotannossa. Sen talteenottoonkin on kehitetty uuusia innovaatioita, kuten sen peseminen. Hiilidioksidista on tullut päästökauppaa ja päästökaupasta järjettömän hyvä keinottelun kohde. Samaan aikaan päästöt vain kasvavat ja kulutus kasvaa että ei tässä ainakaan oikeilla raiteilla vielä olla. Metaanista sitä pitäisi olla huolissaan, kun tundra sulaa. Metaanikaasu on vielä pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Olen itseasiassa opiskellut fysiikkaa oulun yliopistossa, mutten ole koskaan valmistunut kun isäni kuoli aikaisin ja minun piti alkaa yrittäjäksi. Että ei tässä ihan eilisen teeren poikia olla, mutta en tohtorikaan ole. Enkä edes maisteri.

Jos me muutamme nuo ilmajohdot maajohdoiksi, silloin ongelmana on tienpenkat ja niille tehtävät joka vuotiset operaatiot kuten pohjustukset, rumpujen kaivelut/aukasut, tien kuluminen ja paikallisten traktorikuskien hutiosumat. Viat ovat vaikeita löytää, jos sellainen yhtäkkiä tulee ja huomattavasti kalliimpaa on myös korjaus. Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan nimenomaan sitä ettei linjoja tarvita lainkaan tiettyjen yksikköjen välillä. Nämä yksiköt voivat olla vaikkapa kyliä, kaupunginosia jne. Siihen tulisi pyrkiä. Lämmöntuotannon kanssa se on maalla erittäin helppoa kun käytetään vaikkapa sitä pellettiä ja se ei lopu koskaan.

Kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa huomioon lämmöntuotannon lisäksi sähköntuotanto. Kaupunkien pitäisi kyetä tuottamaan oma sähkönsä, ilman että tarvitaan suuria siirtolinjoja, joissa hävikkiäkin tapahtuu ja jotka ovat alttiita vaurioille.

Eikä tässä mitään kinaamista jiihoo ole, eikö tämä keskustelu etene ihan sivistyneesti ilman kiehumista?

_________________
Tyyni järvi tunturissa, raudut tuikkivat ja kesäyön aurinko...

Siihenkin 3 metrin ylitykseen on kuulemma varauduttu.

Kaikessa on riskinsä. Kun jotain tekee, niin aina on riskiä. 2 pahaa voimalaonnettomuutta, 30 vuoden intervallilla koko maailmalla ja kumpaakaan skenariota ei voi täällä tapahtua. Mikä on riski todellisuudessa Suomessa?

Mutta jos tosiaan jotain tapahtuu, niin silloin loistetaan yössä kuin kiiltomadot, tämä on selvää.
Säteily sinänsä on jännä asia, kun sen vaikutus ei ole lineaarinen.


Minä en ainakaan kiehu, vaan "kuuntelen" ihan ajatuksella.

Asian vierestä:
Lueskelin tänään, että Fukushimassa kolme kaupunkia evakuointialueella avataan ihan just kokonaan. Muutenkin liikkumista vapautetaan monella alueella, mutta osaan vielä käymisperiaatteella. IAEAn mukaan ydindynamot Fukushimassa on kaikki cold shutdown-tilassa.

_________________
Sit Vis Nobiscum

@trutta

Ihan mielenkiinnosta. Metaani on kieltämättä paha kasvihuonekaasu ja sitä vapautuu tundrasta liikaa, mutta mitä sille mielestäsi pitäisi tehdä?

_________________
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä

Olen nyt reissun päällä (ulkomailla) ja en ennätä hirveästi kirjottelemaan. No siis ei kai metaanikaasun kanssa voi muuta tehdä kuin pistää kädet ristiin. Osahan tutkijoista veikkaa että on jo liian myöhäistä kun ikirouta sulaa. Kunnes taas sitten tulee uusi jääkausi, sitähän me emme ole näkemässä. Pitäisi opiskella metaanista enemmän, jotta osaisi mitään tarkempaa sanoa. Mutta sitähän muodostuu myös mm. naudanlihan tuotannossa, sikaloissa ja kaatopaikoilla, tosin näitä aletaan pikkuhiljaa keräämään talteen.

Jiihoo, tsernobyliniä ei tosiaankaan Suomessa voi tapahtua kun on erilaiset reaktorit käytössä. Mutta jäähdytys voi rikkoutua missä tahansa ydinvoimalassa, jäähdytysveden saanti voi estyä ja olosuhteet estää pääsyn ydinvoimalalle. Eikä välttämättä hukutuskaan onnistu, sillä jonkun pitää olla tekemässä se paikan päällä.

Luin itsekin sen uutisen fukushimasta, ja siellä tosiaan siivotaan aluetta pikkuhiljaa. Mutta itse reaktoreita täytyy jäähdyttää joka ikinen päivä, seuraavat 50 vuotta jotta päästään purkamaan reaktoria. Se ei saa keskeytyä edes vuorokaudeksi. Mm. three mile islandia päästään vasta lähiaikoina purkamaan, ja onnettomuudesta on jotain 40 vuotta jo nyt?

Ydinreaktorithan tekee ongelmalliseksi nimenomaan se ydinpolttoaineen valtava määrä, esimerkiksi OL-3:ssa tulee olemaan 32 tonnia uraania, ja kokonaispolttoaineen määrä reaktorirakennuksessa 128 tonnia. Ydinaseissahan voidaan säädellä "asetuksilla" itse räjähdyksen mallia, paljonko se tuottaa säteilyä, paljonko räjähdysteho ja millä korkeudella se räjäytetään. Ilmassa tapahtuva räjähdys, jossa itse "tulipallo" ei kosketa maankamaraa ei jätä säteilyä juuri lainkaan sillä se tulipallo ei sisällä paljoa varsinaista materiaa. Sitten taas ydinräjähdyksessä, jonka "tulipallo" koskettaa maan pintaa tulee valtavasti ydinlaskeumaa sillä "tulipallo" imaisee ainesta ja tavaraa mukaansa. Nämä hiukkaset sitten leviävät tuulen mukana saastuttaen ympäristönsä. Siihen perustuu myös "likaisen pommin" teho.

Tsernobyliniä voidaan kuvailla eräänlaiseksi suutariksi, Fukushimassa taas tapahtui uskomaton tuuri, mutta vaara oli hirvittävä sillä kyseessä kuitenin oli neljä reaktoria, ja neljän reaktorin käytetyt ydinpolttoaineet. Yli 200 tonnia varmaankin? OL3 taitaa olla lämpöteholtaan yksi maailman tehokkaimmista ydinreaktoreista, sähkötehonkin pitäisi olla hulppeat 1600 MW, ja kaikenlisäksi prototyyppi joka on suunniteltu useaan otteeseen uusiksi rakentamisen aikana.

Uraanikaivoksista puhutaan aivan liian vähän kun kyse on ydinvoimasta, niiden ympäristövaikutuksia ja päästöjä vähätellään. Sonkajärvellä pidetyssä talvivaara tilaisuudessa STUK:n kaveri oli todennut että talvivaaran uraanin talteenottoprosessissa ei ole mikäänlaisia ympäristövaaroja, vaikka se erotetaan malmista samassa prosessissa kuin nikkeli ja sinkkikin. Primääriliuotuskasan erottaa pohjavesistä alle ranteen paksuinen matto, jonka ehjyydestä ei kukaan voi sanoa varmaksi mitään. Pelataan todella isoilla panoksilla, kun kyseessä nyt on uraanimalmi ja kahden vesistön vedet ja pohjavesi.

Uraanimalmijunien valvonta tulee maksamaan veronmaksajille useita miljoonia euroja vuodessa, ja aiheuttamaan mittavia häiriöitä raideliikenteessä sillä kohtauspaikkoja on erittäin harvassa ja uraanilastissa olevalla junalla ei posotella 140 km/h vaan ajetaan hiiren hiljaa. Kyydissä kun ei ole malmia, vaan uraanioksidia joka on malmista erotettu ja saostettu oksidiksi. Jatkossahan talvivaaraan suunnitellaan mm. uraanin rikastamoa, joka kykenisi uraanin jalostamaan ydinpolttoaineeksi saakka. Miten voidaan taata junan turvallisuus? Sehän olisi oiva kohde vaikkapa Al-Qaida terroristeille, Suomi on naton kyljessä Afganistanissa, ja tuollainen ympäristötuho Suomessa olisi suuri voiman osoitus. Itse talvivaarassahan vartiointia on, mutta paikka on karhuyksiköllekkin kaukana ja potentiaali erilaisille rikoksille on suuri. Naurakaa vaan, mutta itse en ainakaan enää ylläty yhtään mistään, elämme sen verran hurjassa maailmassa! Orivedenkin tapaus taas osoitti sen.

Loppusijoituksen kohdalla täytyy sanoa että maankamara Suomessa on rauhallisimpia maailmassa, mutta ei silti täysin rauhallinen. Maanjäristyksiä on, ja mikään ei estä sitä etteikö jossain välissä suuriakin maanjäristyksiä tulisi. Maapallon sisuksissa tapahtuvan konvektiokierron käyttäytymistä emme kovinkaan tarkasti tiedä, emmekä maankuoren rakennetta.

Jospa sitä ihmiskunta keksisi korvaavan, vähemmän vaarallisen keinon tuottaa sähköenergiaa. Esimerkiksi kiertoradalle sijoitettavat aurinkosähkösatelliitit ovat sellainen, vaikkakin törkeän kallis. Mikroaalloilla voidaan siirtää energia maanpinnalla sijaitseviin vastaanottimiin, ja siitä eteenpäin, tosin niillä linjoilla. Ehkä myös pitäisi alkaa miettimään miten jokainen voisi tuottaa sähkönsä itse hajautetun mallin mukaisesti? Mielenkiintoisia asioita nämä toden totta ovat.



Mutta eiköhän tässä ketjussa ole aika turista kaivoksista.

_________________
Tyyni järvi tunturissa, raudut tuikkivat ja kesäyön aurinko...

Retuperällä on tuolla muutakin kuin päästöt vesistöön http://www.yle.fi/alueet/kainuu/2012/04 ... 78655.html

Surullista että jonkun pitää rahan takia ensin kuolla, ennen kuin aletaan toimenpiteisiin..

_________________
"Kalastusta jo vuodesta -85"

Eli kolmen metrin kerros Laakajärvessä on vain kasvanut? Nyt näyttää erittäin pahalta, varsinkin kun lumikartan mukaan odotettavissa on iso tulva tänä vuonna. Kaivosalueelta lähtee kaikenlaista liikenteeseen lumien sulaessa.

_________________
Tyyni järvi tunturissa, raudut tuikkivat ja kesäyön aurinko...

On tämä hullua, nikkelin hinta voi romahtaa talouden yskähdellessä milloin tahansa, ja se tarkoittaa kaivoksen sulkemista kannattamattomana. Ensi vuonna, 2013, lähtee Talvivaaran velat maksuun. Tälläkin hetkellä alihankkijoiden porukoita lomautettuna runsaasti. Kaivos ei toimi edes taloudellisessa mielessä, ja parissa vuodessa on tälläiset tuhot. Kiinni koko kaivos, ei se toimi.

Sulaa hulluutta edes kuvitella että maailmantalous zimzalabim palautuisi 2007 vuoden tasolle, kun velan määrää on vain entisestään lisätty. Jenkeissä lähestyvät pressavaalit estävät kaikki järjelliset päätökset ja liittovaltio on vararikossa. EU:lla on viisi miljardia rästissä, ensi vuonna määrä nousee kymmeniin miljardeihin.

_________________
Tyyni järvi tunturissa, raudut tuikkivat ja kesäyön aurinko...

Nämäkin miljoonat, jotka Talvivaaran infrastruktuuriin on laitettu valtion toimesta olis varmaan työllistänyt aika paljon porukkaa järjellisiinkin hommiin. Black label aukeaa välittömästi senjälkeen kun vaaratalven menee nurin.

Niinpä niin...historia toistaa itseään. Eikös tämä kansainvälinen suuryhtiö ole kuuluisa siitä, että voitot keretään keräämään ja kun kaikki on lypsetty, jälkilaskut maksatetaan muilla? Ympäristötuhoja ympäri maailman. Kukapa nämä tuhot loppujen lopuksi maksaa? Suomalainen veronmaksja, eli valtio. Opittiinko jotain? Hah!

_________________
- Jyri A.-
Nihil est in homine quod non prius in amoeba erat.

http://mikkoniskasaari.fi/node/83

Taistelu kaivosyhtiötä vastaan

Kainuulainen kalastaja Pentti Alasalmi on taistellut vuosia kalavedet pilannutta ja hänen elinkeinonsa vienyttä yhtiötä vastaan. *)

"Järveen lasketaan myrkkyjä ilman lupaa, valvovat viranomaiset seisovat tumput suorina eikä kukaan muka ole vastuussa mistään. Kyllä jonkun täytyy vastata, ja se joku on yhtiön johto".

Tätä teesiä entinen rajavaltiolaitoksen upseeri, kalastaja Pentti Alasalmi on seurannut kymmenen viime vuotta.
Alasalmi on kalastanut Kainuun suurjärvillä yli 30 vuotta. Ensin kotitarpeiksi, sitten sivutoimenaan ja lopulta ammatikseen. Vuonna 1989 hän hankki Nuasjärvelle troolialuksen.
"Parhaimmillan perkasimme siikaa 140 kiloa. Muikun huippusaalis oli yli 800 kiloa päivässä" Alasalmi muistelee; silloin Kainuussakin kannatti olla kalastaja.

Vuosi 1998 oli käännekohta.
"Syksyllä muikun kutu oli täysi katastrofi, ja seuraavan kesän muikkusaaliit jäivät olemattomiksi. Pikkumuikku puuttui tyystin. Myös taimen hävisi melkein kokonaan."

Kaivosyhtiö Mondo Minerals kaivaa Sotkamossa, Nuasjärven rannalla talkkia ja sivutuotteena nikkeliä. Nikkelin tehokkaammaksi rikastamiseksi yhtiö aloitti syksyllä 1997 kokeilun natriuminsyanidilla, jonka uskottiin hajoavan prosessissa täysin.
Toisin kävi: osa syanidista valui Nuasjärveen alusta lähtien. Korkeimmillaan kaivoksen jätevesissä oli noin sata mikrogrammaa syanidia, kaksi kertaa enemmän kuin juomavedessä sallitaan. Suurimmat järvestä mitatut pitoisuudet olivat 35 mikrogrammaa.
Kainuun ympäristökeskus kielsi maaliskuun 1998 lopulla syanidin käytön. Sen jälkeen, toukokuusta syyskuulle 1998 yhtiö päästi kaivoksen louhosvesiä suoraan järveen, jolloin nikkelipäästöt karkasivat käsistä.
Mondo Mineralsilla ei ollut lupaa laskea syanidia Kainuun toiseksi suurimpaan järveen. Nikkeliä se sai päästää vesistöön 800 kiloa vuodessa, mutta lupaa rikottiin 1998 reilusti; nikkeliä meni vesistöön 1 250 kiloa. Lupaehtoja rikottiin myös kahtena seuraavana vuonna.
Tieto syanidipäästöistä säikäytti asukkaat, kun Kainuun ympäristökeskus kertoi niistä huhtikuussa 1998. Viranomainen vakuutti, ettei päästöistä ole vaaraa, mutta kaikki tietävät syanidin vaaralliseksi myrkyksi.
"Ostajat eivät enää huolineet Nuasjärven kalaa. Sitten siirsin troolin Oulujärvelle, mutta asiakkaat epäilivät, että tarjoan edelleen syanidikalaa", Alasalmi kertoo.
"Yhtiö ja viranomaiset mainostivat, ettei järvellä havaittu kalakuolemia. Se ei paljoa todista. Syanidi laskettiin suurimmaksi osaksi jään alle. Suuri osa kuolleista kaloista painui pohjaan, ja lokit ja korpit söivät loput".
Myös kalaviranomaiset vahvistivat Nuaksen vuoden 1999 huonot kalansaaliit, mutta kadon syihin ei otettu kantaa.

Ympäristökeskus ei ryhtynyt muihin toimiin kuin kielsi syanidin käytön. Yhtiön edustajat korostivat, että lupaehtojen rikkomisen vaihtoehto olisi ollut kaivoksen pysäyttäminen kuukausien ajaksi.
Yhtäkkiä näytti, ettei päästöistä ole kukaan vastuussa.
Siksi Alasalmi ja eräs toinen Nuaksen kalastaja vaativat syyskuussa 2000 poliisia tutkimaan, onko yhtiö syyllistynyt ympäristörikokseen, ja ovatko valvovat viranomaiset rikkoneet velvollisuutensa, kun yhtiön luvattomiin päästöihin ei heti puututtu eikä niitä viety poliisitutkintaan.
Heti alkajaisiksi valtionsyyttäjä Matti Nissinen päätti, ettei virkamiesten epäiltyjä rikoksia tutkita; virkamiehet kuultiin esitutkinnassa todistajina.
Juttua tutkittiin keskusrikospoliisin pohjoisella osastolla ympäristön turmelemisena. Se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta päästää ympäristöön ainetta ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehtojen vastaisesti siten, että teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, on tuomittava ympäristön turmelemisesta, säätää rikoslain 48 luvun 1 pykälä.
Esitutkinnassa selvisi, että yhtiön johto tiesi koko kokeilun ajan syanidia valuvan vesistöön. Myös nikkelivesien juoksutus oli tietoinen valinta. Johto tiesi toimineensa ilman lupaa.
"Meillä oli ympäristökeskuksen lupa kokeilla syanidia, mutta sitten kävi kuten kävi", toteaa Jouko Olkkonen. Hän toimi noina vuosina Sotkamon kaivoksen laatu- ja ympäristöpäällikkönä.
Päästöihin ympäristökeskus ei antanut lupaa, eikä olisi voinutkaan.
Tammikuussa 2003 valtionsyyttäjä Matti Nissinen päätti olla syyttämättä yhtiön johtajia. Nissisen mukaan ei ollut näyttöä rikoksesta, koska ympäristölle ei oltu aiheutettu vahinkoa. Hänen mielestään kaikki johtui syanidikokeilun epäonnistumisesta, jätevesipäästöt eivät olleet tahallisia eivätkä ne johtuneet myöskään törkeästä huolimattomuudesta. Syyttäjä perusteli päästöjä myös kaivoksen toiminnan jatkumisella, ilman korjaustaukoja. Lain mukaan tämä ei kuitenkaan oikeuta lupaehtojen rikkomiseen.
Pentti Alasalmelle syyttäjän logiikka ei kelvannut. Hän nosti yhtiötä vastaan vahingonkorvauskanteen, joka hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa 2004. Alasalmi, jonka kalastuselinkeino oli käytännössä loppunut ja trooli seisoi pihalla, etsi nyt vastuullisia nostamalla itse rikossyytteet Mondo Mineralsin kolmea johtajaa vastaan.
Viime joulukuussa [oik. 2008 ] Kajaanin käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja määräsi Alasalmen maksamaan 33 000 euroa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Käräjäoikeuden mielestä ei ollut näyttöä, että vesistöön laskettu syanidi ja nikkeli olisivat aiheuttaneet ympäristön pilaantumista. Alasalmi ei syytettään kadu ja juttu jatkuu Itä-Suomen hovioikeudessa.

Ympäristön turmeleminen on vaarantamisrikos, joka on rangaistavaa vaikkei teosta olisi näkyviä seurauksia. Aiemmin samanlainen tapaus onkin ratkaistu toisin; sattumoisin sekin tapahtui Kainuussa.
Kajaani Oy rikkoi vuosina 1985-88 lupaehtojaan laskemalla Oulujärveen fosforia ja puukuitua reilusti liikaa, kun paperitehtaiden uusi jätevedenpuhdistamo ei toiminut odotetusti.
Syyttäjä nosti syytteen yhtiön kahta johtajaa vastaan. Pohjois-Suomen vesioikeus tuomitsi heille sakkoja lupaehtojen rikkomisesta ja yhtiön maksamaan valtiolle rikoksella saatu hyöty, seitsemän miljoonaa markkaa.
Vesiylioikeus korosti lupaehtojen rikkomisen olevan rangaistavaa riippumatta siitä, onko ympäristön tila huonontunut vai ei. Nämä perustelut korkein oikeus hyväksyi vuonna 1995.
Tuomio perustui tuolloiseen vesilakiin. Sen rangaistussäädökset siirrettiin 1995 rikoslakiin, periaatteiltaan samanlaisina, joten KKO:n päätöksellä on edelleen merkitystä ennakkopäätöksenä.

Ympäristörikoksia ilmoitetaan, tutkitaan ja niistä nostetaan syytteitä aivan liian vähän, valittaa valtakunnannsyyttäjänvirasto. Havainto on oikea, mutta olisikohan syy samassa virastossa?
Mondo laski ainakin vuoden ajan veteen myrkkyjä laittomasti. Se on oppikirjaesimerkki tapauksesta, joka syyttäjän on vietävä tuomioistuimen arvioitavaksi. Nyt sen joutui tekemään yksityinen kansalainen, omalla kuluriskillään. Yhtä vakavaa on, että puolet tutkintapyynnöstä, virkamiesten toimet, jätettiin tutkimatta aivan noin vain.

Julkaistu: Suomen Luonto 1/2010 (29.1.2010).

*) Ingressi on lehden toimituksen.

http://mikkoniskasaari.fi/node/83

_________________
"Kun kunnioitat jokea ja teet asioita sen puolesta, niin kyllä joki palkitsee.."

http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/y ... taa/745362

Haapajärvenkin vedenlaatu jo huonontunut, ja kartan mukaan itse Nurmijoki alkaa tuosta järvestä. Laakajärvessä yli 10 metrisiä "suolavesipatsaita".

Jyrkänkylältä saattaa loppua vesijohtovesi.

_________________
Tyyni järvi tunturissa, raudut tuikkivat ja kesäyön aurinko...