Mieleeni on noussut kysymys, että onko eri perhoille: nymfit, larvat, pupat, pinturit ym. omaa kellonaikaa. Liitsi on oikeastaan yleispeli koko vuorokauden ympäri ja pinturit on sillon kun pörriäisiä pintaan nousee. Mutta mihin aikoihin esim. nymfejä olisi paras uittaa? Hiukan tyhmä kysymys, mutta oli pakko kysästä.

Aloitteleva pervoilija täällä kysyy samaa? Eiköhän nymfit ole käytössä, kun pinnalla ei ole syöntiä?

Nyt alka täällä ainakin avovesi tulla näkyviin. Hieman joutuu vielä odottamaan, harmittaa! Poltteet on kovat. Olen pilkkinyt nymfeillä ahvenia, se vähän on jeesannut oloa. Mutta onnetonta, kun ei varpua ole päässyt viskomaan.

Ahdistusta ja kuumuutta voikin lievittää....kalastusmessuilla!!

Pakko mennä vaikka matkaa 250km.

T.Miksa

-----------------------------------------------
Takaoveni takana on joki, miksei se jo sula????

Fosforiperhoilla kalastetaan yöllä

_________________
"Where can that fish be? It is a most elusive fish; It went wherever I did go. Ooh fishy fishy! A-fish a-fish ooh." -MP

Aikarajojen antaminen on melkoista hakuammuntaa perhotyypistä riippumatta. Esimerkiksi vesiperhospinturit kelpaavat kaloille kyllä illalla kuoriutumisten ja parveilujen aikana, mutta kun monet sirvikäslajit ovat aktiivisia päivälläkin, jäljitelmät kelpaavat aika hyvin ympäri vuorokauden.

Nymfit ovat myös kalojen saatavilla käytännössä aina. Perinteisen käsityksen mukaan jäljitelmät ovat parhaimmillaan esikuvien aktiivisuuskausien aikana, kuten esimerkiksi ennen kuoriutumista tai sitten silloin, kun olosuhteet ovat otollisimmillaan niiden saalistamiselle, kuten esimerkiksi auringon paistaessa pitkin jokea ja valaistessa pohjaa.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Jotkin vesihyönteisten toukista heittäytyvät vapaasti ajeeseen vaihtaessaan paikkaa (invertebrate drift). Ilmiö painottuu tutkijoiden mukaan pimeään vuorokaudenaikaan - loogista, sillä pimeys antaa jonkin verran suojaa saalistajilta.

Nymfien ja larvojen uittaminen myös pimeässä on siis tätä taustaa vasten perusteltua.

Tässä linkissä lisää ajeaiheesta: http://www.flyfishingdevon.co.uk/invert ... rift.shtml

Ei kuule Flyfisher ole yhtään tyhmä kysymys!Minä ja moni ukkeli joutuu kysymään samaa asiaa jatkuvasti varrella virran vaikka muka olisi enempikin pörhöstelyvuosia takana.
Käytännön kalastusta helepottamaan on tehty mahottoman monia hyllymetrejä tosi hyviä alan kirjoja.Mänkee sinne kirjastoon tai mieluummin hankkikaa omaksi niitä teoksia,tämän mantran jankutusta nuorisolle en lopeta.Löytyy takuulla tietoa kaiken sortin hapsenkakkiaisten esiintymisaikatauluista eli vaikkapa nymfien keikkakalenterit ja esiintyjien tarkemmat taustat.Tuo herra Knockkis ei vaatimattomuuttaan näköjään mainosta,että on osallistunut voimallisesti tekijänä,suomentajana jne.monipuolisesti eril.oppaiden,kirjojen,artikkelien toimitukseen ...
Muutama heti muistamani kirja joita varauksetta voin suositella:
-Malcolm Greenhalgh&Denys Ovenden:Perhokalastajan käsikirja
-Rinne-Soine-Tiainen:Perhokalastjan hyönteistieto
-Mikko Halonen-Stanislaw Cios:Perhokalastajan harjus
-Lasse Heikkilä-Harjuksen perhokalastus
-Janne Nyblom-Taimenen perhokalastus
-ym.ym.ym.

ja vaikka vallan mitä onkijan hyönteisopuksia on kaunilla äidinkielellämme tehty.Suomessa on mahottoman hyvin perhokalastajan hyönteisiin perehtyneitä kirjoittavia perhokalastajia joita iliman ainakin minä olisin ihan pihalla koko hommasta.Uskoisin varmaan,että ainoat vedestä nousevat hyönteiset lieneepi lokki,tiira ja sorsalinnut.Kiitos heille tiedon jakamisesta jota kova kalloni on ottanut edes hieman vastaan
Muutamia kotimaisia nimiä joiden kautta törmää helposti aina uusiin osaajiin eli kuukkeloida/etsiä kirjastoista voipi vaikka näitä äkkiseltään muistamiani:Hiltunen,Norell,Rinne,Uitti,Vainio,Tiainen,Soine,Pusa,Lumme,Rantala,Huitila,Autti,Tuiskunen...eikä tässä läheskään kaikki

Pari-kolme viikkoa sitten minua kohtasi sellainen onni että sain itselleni hommattua kirjan Perhokalastus ja vesiperhoset. Olen nyt kahlannut läpi tuon hyönteistieto-osuuden ja voin sanoa että bilsan opinnoista huolimatta tuossa on loppuiäksi opettelemista.
Voin suositella.

Perhoihin liittyen sellanen vinkki että vaikka niitä pintakäyntejä näyttäs olevan niin kalat ei silti välttämättä syö pinnan yläpuolelta vaan pintakalvosta ja silloin pinturit saa uida ihan rauhassa. Super-pupaa tai muuta ihan pinnassa/pinnan alla uitettavaa peliin silloin. Viimekesän kuusamon reissulla oli melkoinen ylläri aloittelijalla kun tuollanen kastu koskessa, lakkas kellumasta ja harjusta alkoi paukkua tuplatahtiin aiempaan verrattuna. Paras oli varmaan noin 3 neliön peilistä kosken keskeltä toistakymmentä 25-30 cm harjusta. Paikassa ei pinturia pystyny uittamaan sekunnin neljännestä kauempaa kuivana ja uppoperhot ei kelvannu.

_________________
Parempi ruuvi löysällä kun kymmenen kireällä.

Itse kalastin melkein koko kesän pelkästään oliivinvihreällä larvalla (kuulalla ja ilman), jossa perässä punainen iskupiste ja vuorokaudenajasta riippumatta kalaa tuli tasaiseen tahtiin. Perhon näkyvyyttä lähes pilkkopimeässä ei tarvinnut kauaa epäillä tai arvuutella, hyvin iski silloinkin, vaikka pohjia myöten mentiin. Liekkö sitten kaikkein monipuolisinta kalastusta ollut, muttei uskaltanut poiskaan vaihtaa, kun toimi niin hyvin. Välillä toimi paremmin viistäen, mutta pääosin ihan virran mukana vapaasti uittaen, kuten larvoja on yleensä tapana uittaa.