Noista Loopin vavoista sen verran, että ainakin olen niillä heitellyt niinsanottuja pitkiä siimoja, mielestäni kohtuullisella menestykselläkin, joten ei ne mitään pätkänaru keppekä ole.
Käytössäni on bellyltään 14- 30 metrisiä siimoja ja kepit 10 - 17 jalkaisia, joten on turhaa lokeroida ne vain pätkäsiimoille sopiviksi.
Mitä sitten Jörkan heittämiseen tulee niin hän on niinkuin muutkin heitto muuttuu ajan myötä ainakin hiukan.

_________________
Pomperointi on parasta

Niinpä, silti Jörkka on aina selittänyt, että Loopin vavat toimivat jotenkin tietyllä erityisellä tavalla, jotta ne soveltuvat hänen alaheittoihinsa. Tämä ei minusta pidä paikkansa, koska vavat toimivat hyvin ja loogisesti, heitti niillä miten hyvänsä, millaista siimaa tahansa. Toisin on ollut esim Z-Spey vavoissa, ainakin pari vuotta sitten. En pystynyt heittämään noilla DH vavoilla järkevästi ollenkaan, kun vähäinenkin yläkäden käyttö tilttasi vavat samantein. Kyseessä oli esittelysetit esittelysiimoin. Näin ollen vavat olivat kaikkea muuta kuin monipuolisia heitettäviä. Joten ei liene Loopin vavoille eduksi, jos Jörkka on itse rajannut vapojensa käyttöä väärin perustein. Vähän sama juttu Greyline vapojen kanssa. Laitetaan etupainoisen vavan kelaksi loopin kevyt LA kela ja koko balanssi menee ihan reisille. Painavammalla kelalla vavat tuntuivat ihan ok tasapainoisilta. Jääräpäisyys ei aina ole hyväksi, ainakaan kaupallisessa mielessä.

_________________
Fulcrum Spey Casting Style

Tai sitten joku kääntää "Bättre flugfiske" kirjan ja videon enkuksi tai suomeksi

Korotan osallistumiseni "Riku Sorron heittokurssille" rahastoon 70 euroon. Jos tästä rahalla pääsis, kun kirjoittamalla se ei tule ikinä onnistumaan.

Meneeköhän Rikulla nyt hieman aikajanat solmuun. Kyllä, he mainostivat paljon alaheittoa ja siihen soveltuvia välineitä aikanaan, kun lanseerasivat konseptinsa. Mutta silloin ei ollut oikeen mitään muuta vastaavaa markkinoilla. Ihan aluksi vaihtoehdot olivat lähinnä Sagen 3000 markan vapa (rpl) ja loopin 400 markan vapa (adventure, ei colour conceptiin kuuluva). Ei ne enää taida läheskään pelkästään alaheittoa markkinoida...

Huomionarvoista muuten on, että muistelen heidän sanoneen, että alaheittoa voi heittää kaikilla moderneilla vavoilla. Eli ei ole mitenkään intetty loopin vavan olevan se yksi ja ainoa.

Mulla on ollut yksi greenline, pieni luokka ja pitkähkö. En pitänyt siitä ollenkaan.

Eiköhän tässä ollut mun kontribuutio tähän keskusteluun. Lisäksi muistutan uudestaan mun muistikuvista sekä tekstin mahdollisesta paskasta ja vääristyneestä sisällöstä...

_________________
En suosittele perhokalastusta kenellekään.

En nyt oikein ymmärtänyt tätä piikkiä. Meinaatko, että osallistuisin Sorron heittokurssille päästäkseni eroon lantionkierrolla eteenpäin työntyvän olkapään ja yläkäden tuomasta hyödystä. Ei nyt oikein kolahda. Toisekseen, tokkopa Sorro sitä edes ehdottaisi, kun tarkoitus on heittää pidemmälle pidemmillä siimoilla.

_________________
Fulcrum Spey Casting Style

Tuo nyt pitäisi aina muistaa että vavan pidentyessä heittorytmin tulee hidastua,
Samanlaisella riuhtomisella kuin lyhyillä vavoilla ei saa mittään aikaan.
Juuri tuosta syystä useimmat eivät osaa pitkillä vavoilla heittää, ja kokevat ne hankaliksi.

_________________
Pomperointi on parasta

Mun mielestä ampumapäiden kehitys on käynyt yhdessä alakäden tyylin muuttumisessa enemmän molempikätiseen Scandi-tyyliin. Kun Andersonin alaheitto yleistyi, ampumapäissä oli todella vähän kartiointia. Ne oli usein katkaistuja DT-siimoja, joissa oli pari, korkeintaan kolme metriä kartiota ja loput tasapaksua siimaa ja kokonaispainoltaan huomattavasti kevyempiä, kuin mitä samanmittaisille nykyvavoille on "luokiteltu".

Muinoin käytettiin myös pidempiä perukkeita, jolloin D-luuppissa siiman massaa sai enemmän yläpuolelle, ja siten heittoon tehoa sillä D-luupin yläosaa etuheitossa kiihdytetään. Pitkän perukkeen sanottiin myös rauhoittavan siimaluuppia siimaa ammuttaessa, mutta peruketta ei voi pidentää rajattomasti, joten oli kehitettävä siimaa muualta.

Nykyisissä ampumapäissä on massajakautuma kehittynyt tuottamaan mahdollisimman paljon liike-energiaa siimaan, sekä tuottamaan "pitävää" ankkuria lyhyemmilläkin perukkeilla, sekä jouheasti suoristamaan siima ja peruke heiton lopuksi kookkaimmillakin perhoila. Kokonaismassasta jopa 2/3 on takimmaisessa puolikkaassa ja kärkikartioitua osaa jopa lähes 3/4 heittopään pituudesta. Tällaisen siiman heittopituus ei täysin romahda, vaikka hieman enemmän etukartiota laskeutuu ankkuriin ja siimaa voi heittää suremmalla nopeudella ja siten pidemmälle, joten yläkäden suurempi osuus heitossa on tarpeen.

Minulle on jostain jäänut mieleen, että Kymillä kehitettiin nykyisentyylinen ampumapään rakenne, jonka Vision pian siirsi tuotantosoomoihin. Sekä Rion vastine Skandi-ampumapäästä, joka toimi Speyheitossa paremmin käännettynä takaperin.

Samanlainen rakenne on ollut jo pitkään myös pitkissä Spey-siimoissa, jotka toimii paremmin, kuin DT vaikkei heitossa ammuta ja todella paljon paremmin, kuin heittoa pidennetään ampumalla.