Kokemukseni heittojen arvioinnista ja todellisista pituuksista osuu Seleniuksen kanssa melko lailla yhteen ( toki arvioinneissani on heikkouksia, rajoittunut näkökyky ja muutenkin huono arviointikyky ). Ja silloin kun siima pamahtaa suoraksi, niin siima voi tehdä pienen jojo-liikkeen takaisin päin ja näin siimaan syntyy mutkia, joten arviointi on vaikeaa ja oletettavasti kun siima ilmassa pamahtaa suoraksi, aiheuttaen vavassa notkahduksen ja tuossa vaiheessa kaikki siima on ulkona, niin saadaan siiman kokonaispituudesta laskien melko lailla tarkka tulos.
Mutta...vajaan vuoden ajan olen käynyt n. 15 krt heittelemässä mittanauhaa vasten heittoja. Näitä heittoja olen tehnyt yhden käden ja kahden käden vavoilla, erilaisilla siimoilla jne...joskus kolmekin tuntia putkeen ( ja silti olen näin kovan luokan heittäjä

). Menen ensiksi tarkistamaan pituuden, sen jälkeen lasken siimasta tehdyin vedoin siiman pituuden. Tietty myös heti heiton jälkeen arvioin heiton onnistumisen, siiman suoristumisen ym. ja harmillisen usein tulee pettymys. Se on vielä pientä, jos pituuksissa on n. 2 - 3 m. eroa siimavedoin laskettuun pituuteen ( myös siimavedon pituus voi olla muuttuva tekijä, minulla ainakin voi vaihtua siimavedon pituus ja muutenkin se on hieman epätarkka arvio? ). Pahin vikaan mennyt arvio siimavedoin tehdyn ja todellisen välillä - kohtuu hyvä heitto 15`vavalla yliolan. Pumpuli tippui 33 metrin päähän ja siimavedoin laskettu mitta oli 40 m. Kuitenkin heitto näytti kohtuu hyvältä ja siimakaan ei ollut pahasti kiepeillä. Mutta, nämä ovat vain minun kokemuksia ja toisenlaisiakin kokemuksia varmasti on, joten se siitä.
Kyllä noita psey-heittoja kannattaa yhden käden vavalla harjoitella + muita aliolan heittoja jamitäniitänytolikaan. Ovat kalastuksessa hyödyllisiä taitoja. Ja noita voi tehdä useilla eri siimatyypeillä vähintään kelvollisesti. Siitä huolimatta, ettei tavoittele noita 30 m. heittoja.
T. Jacka Heineken