|
Olen tässä koittanut pähkäillä sanoiksi omaa "taktiikkaani".
Mulla on nykyään aika kovat raamit haukihommiin. Kuten jo jossain kirjoitin, en enää edes yritä olla tehokas, etsin hyvää kalastusta. Se tarkoittaa paikkoja jossa pärjää lyhyillä heitoilla ja mieluiten kellusiimalla. Ja mahdollisimman matalaa vettä. Hidasta uittoa suorastaan rakastan... Nyt kun olen innostunut taimenhommista, painan taas hulluna paikasta toiseen ja huiskin kuin heikkopäinen, koittaen kattaa mahdollisimman ison siivun merta päivässä. Eli ihan kuin haukitouhut aikoinaan...
Joskus vuosia sitten, kun en ollut ns trailerirotta, kalastin useita vuosia päivästä toiseen ihan samaa vesialuetta. Tuo oli sikäli hienoa, että läpi kauden sitä oli tavallaan kokoajan hajulla seuraavan päivän reitistä, perhoista ja siimoista ym. Ei liene yllätys, että sekä määrät, että kympit ovat vähentyneet, mutta kalastus on paljon rennonmpaa ja hauskempaa. Toisaalta kaipaan sitä, että tiesin useita hotspotteja käytännössä kaislan takkuudella. Oli metkaa kikkailla uittosuunnilla ja kokeilla milloin mitäkin. Joskus sitä saattoi jopa hetken kuvitella osaavansa jotain, kunnes seuraavana päivänä kaikki oli taas päivastoin.
Enää en ole vuosiin edes aloittanut syyskautta ennen salakoiden katoamista. Ja sekin on tullut selväksi, että ankka on pirun paljon tehokkaampi alusta kalastaa haukea kuin vene. Veneen ehkä ainoa etu on helpompi paikan vaihto.
Kaislikon rekaushan se on se perussetti. Ollaan ankkurissa tai ajeessa tai Minkotan avulla hallinnassa... heitetään loviin ja koloihin mahdollisimman syvälle ja nypitään perhoa takaisin. Tuohon liittyy se olennaisin taktinen juttu. Se miten uitat perhon ulos kaislikosta, missä pidät tauot ja millä nopeudella kaiken teet. Koko homma kulminoituu käsialaan. Loppujen lopuksi on ihan sama heitätkö syvännettä tai pakkaa tai jotain muuta. Ainoa selkeä ero kaislikossa (ja tämä on se koko homman hienous) on, että heität tarkasti oletetetulle kalalle. Vähän kuin jos heittäisit tuikille. Usein hiljaisina päivinä käy niin, että sitä vain heittää ja nyppii. Vaikka saadakseen kalaa pitäisi joka ainoaan heittoon keskittyä kuin jos heittäisit oikeasti tuikanneelle kalalle.
Sekin on monesti käynyt, että keulasta ja takaa lentää sama perho, mutta taaempi saa paremmin kalaa....
Olen myös monesti nähnyt kuinka todelliset gurut, jotka ovat kalastaneet joka kalaa maailman joka kolkassa, eivät osaa tehdä muuta kuin nyppiä tasavedoin perhoa sisään ja marista... "Markuuuus, shou mee the fiiish".
Ankasta tuon kaislikon rekaamisen saa tehtyä sata kertaa peremmin. Voi tosiaan edetä heinä kerrallaan. Tarkkuus paranee huomattavasti, joten heitot saa paljon syvemmälle kaislikkoon. En oikeasti tiedä "taikatemppuja", vaikka haluaisinkin itselleni niin uskotella. Kaikki värit ja nopeudet ym jää mun mielestä tuon käsialan varjoon. Vaikka siis tietenkin on päiviä jolloin löytyy esim ratkaisevan oikea väri. Olen silti monesti tehnyt niin, että kun VÄRI on löytynyt ja kaveri keulassa vaihtaa siihen, vaihdan itse jotain uutta ja homma jatkuu. Toisaalta olen myös monesti kalastanut kaverin keksimällä värillä kaveria vastaa, joka suorastaan nöyryyttää minua. Samoin toisinpäin.
Väitän, että olennaisinta (pitkässä juoksussa) on läytää oikea käsiala, jolla "käskee" kalan ottamaan. Tuosta myös johtuu, miksi keskittynyt kalamies yleensä saa höntsäilijää peremmin. Toki pitää olla myös tietty määrä erilaisia perhoja. Homma vain korostuu mitä kylmemmässä vedessä ollaan.
En osaa sanoa auringosta, varjoista tai tuulen suunnista mitään minkä takana uskaltaisin seisoa. Aina kun olen kuvitellut jotain tietäväni, se yleensä viimeistään seuraavana päivänä osoittautuu vääräksi. Lämpimän jakson jälkeen kylmä ja tyyni päivä toki on myrkkyä (yleensä), mutta tuo ei liene uutinen kenellekään. Marraskuussa poudan jälkeen rävähtävä sade ja synkkyys taas herkkua.... Aika usein.
Jos ei ota vihreeseen, pitää kokeilla jotain muuta... Jos ei löydy kaislikon reunasta, löytyy ehkä kauempaa... Jos ei ota nopeeseen uittoon, kannattaa kokeilla törkeen hidasta. Ja joskus on päiviä, ettei tahdo saada mitään ilman viiden sekunnin pysäytyksiä... Jne... Toi on mun taktiikka.
_________________ Aye aye, Sir! www.captainmarkus.com
|