Tarkoituksena on hieman pohtia Järvitaimenen ravintopohjaa esim. Keskisessä Suomessa. Siispä otetaan esimerkiksi n. 50cm luonnontaimen joka asustelee koskessa, ja noudattaa perinteistä rytmiä kudun, ravinnon ja vaelluksien suhteen. Rajataan vielä kalan elämää rauhoittamalla se kaikesta kalastuksesta ja muilta häiriöiltä.

Nyt aletaankin miettiä että mitä tuo puolimetrinen kosken peto oikeasti syö. No Tinseliä ja kuulapää larvaahan nuo yleensä syö, mutta ajatellaan nyt asiaa hieman tarkemmin. Eli tarkoituksenani olisi hieman miettiä taimenen ravintoa vuodenaikojen mukaan, jopa suht tarkasti. Oikein kiitollinen olen jos apua tähän projektiin saan, lähinnä joltain joka oikeasti tietää taimenen ruokavalion, ei ottiperhon.

Syynä tähän mietiskelyyn on että vaikka esim, oliivilla larvalla sais kaksi kertaa enemmän kalaa kuin muilla rasian perhoilla yhteensä, niin syökö se taimen oikeasti niitä oliivin värisiä larvoja, vai jotain täysin muuta paljon enemmän. Oliko tässä tapauksessa se oliivin värinen larva semmoinen perho mikä oli vaain sinnepäin ja osui silmään. Oikeastihan vaikka kala siihen oliivin larvaan ottaa, saattaa sen mieliruoka olla jotain aivan muuta.

Talvella on hyvin aikaa miettiä tulevaa kevättä talvea ja syksyä. Mutta kait ne kalat syö jotain myös talvella? Kevättalvella alkaa sit aurinkoa ja lämpöä tuntumaan ja ruokavalio muuttuu. Kevään herkkuina on tietenkin nuo hankikorrit yms. mutta eihän niitäkään koko keväälle riitä. Jäät lähtee ja vesi nousee. Nyt on kalat vielä suvannoissa odottelemassa vesien lämpenemistä mutta mitä syödään.

Kesän alussa Taimenet ampuvat koskiin ja salakat perässä, vai toisinpäin? Ja nyt syödään tietenkin niitä salakoita, mutta kait jotain muutakin. Juhannuksen tietämillä salakat vähenevät ja jotain tarvis taas syödä. Heinäkuussa helteet ja vedet vähissä. helppo ravinto hakusassa?

Elo - syyskuussa alkaa taas hieman olo paranemaan ja vedet nousemaan, syödäänkö nyt pinnasta isoja vesiperhosia yms, vai pikkukaloja vai niitä larvoja. Kudun ohessa unohdetaan ravinto hetkeks, mutta kuvittelis siitä vaan nälkä tulevan. Lokakuussa yöpakkaset ja kylmät vedet, ravintoa kait tarvis taas saada? Marras - joulukuussa alkaa taas talvi, mitäs nyt? Ei kait sentään joulukinkkua.

Eli ei kiitos ottiperhoja, vaan tarinoita taimenen ravinnosta.
Ajatus vaan tuli päähän et moni perhokalastja varmaan tietää ne kotijokensa ottiperhot, mutta siihen se tieto varmaan jääkin.

Avasin eilen puoltoista kiloisen taimenen ja ensin näytti siltä että sen maha on täynnä hiekkaa ja soraa... tarkemmin tutkittuani, ne olivat jotakin katkan tapaisia "koteloituneita toukkia", jotka ilmeisesti muodostavat erittäin kovapintaisen ja soramaisen suojakotelon... pelkästään näitä oli taimenen sisällä ja erittäin runsaasti... persaukon kieppeillä mössö nÿtti ainoastaan hiekalta, eli kalan järjestelmä oli jo sulattanut toukat ja loppu skeida oli jäljelle jääneitä kuoria ja hiekkaa... En osaa sanoa minkä niminen toukka/kotelo on kyseessä... meen kokeilee jos saisin lisää taimenia: )

Pakko vastata kun pistit noin helpon. Ja vastaus on; En tiedä, mutua on , tietoa ei.
Kysyisinkin että koetitko hakemalla tutkittua tietoa, tehtyjä tutkimuksia taimenen ravinnon käytöstä?

_________________
noku,mutku ja eikäku..
http://saminiskanenperhoilee.blogspot.com

Varmaan kivikoppa, tossa ois aika pätevä sidos noihin karkeloihin

http://perhorasia.fi/servlet/Onni/downl ... ikoppa.jpg

jeps sain hiukan reilu kilosen ja avasin senkin ja samaa tavaraa löyty sen mahasta ja oikeastaan pelkästään sitä. se ei varmaan paljoa auta, kun en tiedä mitä elukoita nämä ovat, mutta jotain joen pohjassa eläviä katkan tapaisia otuksia ne ovat joilla on "hiekka panssari". Taimen taitaa "nyppiä" suullaan niitä pohjahiekan seasta ja sen takia mahalaukusta löytyi myös jonkin verran soraa ja hiekkaa. ja koska ne elää pohjassa, niin kalastin pohjasta hiukan samannäkösillä täkyillä ja ei menny varttia kauempaa ni nappas...

enpä tiedä onks näitä elukoita sitten kesällä ja syksyllä myös, vai kehittyykö niiståa kenties muuta, mutta tässä yks esimerkki ravinnosta.

Ja Jarrulle paljon kiitoksia! Ton näkönen otus se on. ja perhokin näyttää tosi vakuuttavalta!!!

Sen verran kaivoin lisätietoa, et se on vesiperhosentoukka, joten kesäksi pitää kehitellä jotain muuta: ) Mulla on täydellinen taimen ja lohijoki takapihalla, niin voin paiskoa tänne tietoa kesän mittaan mitä niiden mahasta löytyy. Toukokuun aikana saanu jo kymmenkunta taimenta: )

Jokainen joki on oma mikro-habitaattinsa. Jokaisessa koskessa on oma faunansa jonka kirjo on niin monesta asiasta kiinni.

Sitä syödään minkä löytyminen on energiataloudellisesti kannattavaa juuri sillä hetkellä.

_________________
Sit Vis Nobiscum

Onkohan kukaan kirjoittanut suomenkielistä kirjaa taimenen ravinnosta. Lähtökohtana se miten mihinkin vuodenaikaan mitäkin hyönteistä tai muuta ravintokohdetta esiintyy, etelälästä pohjoiseen.

Eli opus josta selviäisi kalenteriin katsomalla mikä olisi taimenen todennäköisin ravintokohde sillä hetkellä.

Englannin kielellähän tuollainen löytyy, mutta kesän eteneminen ja jokien fauna lienee tuolla englanissa niin erilaista kuin näillä leveysasteilla, ettei kyseisestä kirjasta liene mitään hyötyä suomalaiselle perhokalastajalle.

_________________
Kun käsittelen jakoavainta tai ruuvimeisseliä ovat jäljet yleensä kalliisti korjattavissa.

Itsellä haaveena tehdä alkuunsa yhdestä joesta / joen pätkästä pohjaeläintutkimus ensi kesänä. Saas nähdä toteutuuko tuo haave. Välineistö olisi jo valmiina.

Jyväskylän hydrobiologian laitosta ei ole enää, nimi muuttunut aika päiviä sitten Ympäristöntutkimuskeskukseksi. Ainakin edesmennyt Pauli Bagge on tutkinut etenkin vesihyönteisiä ja siinä ohessa niiden osuutta kalojen ravintona. Löytyipä muuten perhokalastussymposiumin esitelmät vuodelta -81, jossa on yhtenä aiheena ollut 'virtavesien hyönteiset lohikalojen ravintona'.

_________________
Kun ite tekee niin saa sellasen kun tulee!
Kalle Hakkari - http://jockeynkalakuviot.blogspot.com/