HooÄl kirjoitti:
Mitäs tuo kelalla tartuttaminen tarkkaan ottaen tarkoittaa?
Eli jarru löysälle, ja kun kala tarttuu odptetaan vapa suorana kunnes jarru selkeästi pärisee
(jos on pärinäjarru) ja sitten vapa ylös ?
Kutakuinkin juuri noin. Siinä on se hyvä juttu, että jos lohi ottaa hyvin varovaisesti, niin se saa helposti siimaa mukaansa. Jos se tällää vauhdilla, niin sama juttu. Molemmista tapausissa ehtii kääntymään, jolloin koukku tarttuu paremmin poikittain leukaan tai lähemmäs saksia, eikä pelkästään huulin. Huulesta repeää helposti. Minusta on yksi ja sama mitä kalaa kalastetaan, jos hätäilee ja tartuttaa huuliin, niin tarttuu huonosti ja pudotusprosentti nousee suureksi. Minusta kalastaja pystyy vaikuttamaan siihen, miten tartutuksen ajoitus onnistuu, jotta tarttuu hyvin ja pitävään kohtaan. Itse ainakin tiedän heti, jos hätäilen ja kämmään kalani.
Taimenet olen tartuttanut siima kädessä, kun niitä enimmäkseen on tullut yksikätisellä kalastettua. Kaksikätisellä tartuttaisin kyllä kelalta, kuten Laksilla on jokusia taimenia tullut tartutettua lohenkalastuksen lomassa. Hyvin on pelittänyt. Mutta taimenille käytän ihan yhtä hidasta tartutusta, jos niikseen tulee. Annan kalan aina tehdä liikkeensä, ennen vavannostoa. Samaa olen opetellut nyt merelläkin, eli en nosta vapaa heti tärpissä, vaan odotan ensin vetoa. Tarttuu paremmin, kun siima on kumminkin vasemmassa kädessä kiinni, eikä anna löysää. Mutta jos veto tulee heti, niin toki nostan, tai oikeastaan vedän vapaa sivulle välittömästi. Jos tärppi on hidas, niin odotan vetoa. Lohenkalastuksessa odotusaika voi olla pitkä, jos lohikin on iso. Eli riippuu ihan tilanteesta.
Minusta tartutus on peliä. Yritän yleensä houkutella kalan ottamaan jollakin tietyllä hetkellä tai tietyssä paikassa, jotta olisin kalaa askeleen edellä. Silloin tartutuskin on varmempaa.