Haukitinseli

Teksti ja kuvat: Mikko Riekkinen

Haukitinselin sidontaan tarvittavat materiaalit ovat hopea tinseli, kestävä sidontalanka, haukikoukku(6/0) ja pikaliima. Lisämausteita voi lisätä oman maun mukaan. Laitan esimerkkiperhoon lisäksi pinkkiä tinseliä, sinistä tinseliä, helmiäis tinseliä, silmät ja teen uretaaniliimalla pään.

Homma aloitetaan pohjustamalla koukku koko varren mitalta. Sidontalanka viedään taakse, jonka jälkeen hopeisesta tinselistä leikataan tukevahko noin 10-12cm pitkä nippu. Nippu sidotaan kiinni pidempi puoli osoittamaan koukunsilmää päin. Tinselin tulee levittyä tasaisesti koukun ympäri. Ennen kuin sidon nipun tiukasti kiinni nyin sormin tinseleitä erimittaisiksi, jotta siiven muodosta tulee sukkulamaisempi. Lopuksi vielä pari tiukkaa lanka kierrosta ja sidokseen pikaliimaa. Käännetään siipi osoittamaan taakse.

Seuraavaan tukevahkoon nippuun tinseliä leikataan noin 8-10 cm pitkä pätkä. Sidotaan se noin 5mm päähän edellisestä nipusta siten, että nippu kiinnitetään keskeltä ja levitetään tasaisesti ympäri koukkua.

Käännetään tinselit osoittamaan taaksepäin sitomalla pari lankakierrosta nipun eteen, ei päälle.

Seuraava noin 8 cm pitkä nippu keskeltä kiinni mahdollisimman lähelle edellistä nippua. Lisäsin tässä vaiheessa selkäpuolelle sinistä tinseliä. Nippu sidotaan osoittamaan taaksepäin sitomalla pari lanka kierrosta nipun eteen.

Sidontaa jatketaan samalla tekniikalla niin, että koukunvarrelle tulee riittävän tiheästi tinseliä. Tässä tapauksessa 5 nippua. Sekaan voi sekoittaa eri värejä. Tässä pinkkiä kuvaamaan kiduksia ja ärsykkeeksi.

Viimeinen tinseli nippu on koukun varrelle sidotuista pisin. Pituus on mielestäni sopiva, kun se ylettyy noin koukun mutkaan Tästä pidempi on sotkuherkempi. Nippu kiinnitetään pyrstön tapaan osoittamaan koukunsilmää kohti, jonka jälkeen se käännetään sidontalangalla osoittamaan taaksepäin tekemällä lankakierroksia nipun etupuolelle (ei päälle). Tämän jälkeen voi päätellä sidoksen.

Nyt voi halutessaan lisätä silmät. Varmistan silmien kiinnityksen tekemällä pienen pään uretaaniliimalla.

Ennen kuin perho on valmis käyttöön hankaan tinseleitä sormieni välissä, jotta saan rikottu hiukan tinselin pintaa. Näin käsitelty sidos elää mielestäni paremmin kuin luotisuorasta tinselistä sidottu.

Milloin tinseliä kannattaa uittaa

Tinseleiden käyttöaika on pitkä. Tinseli toimii kuitenkin parhaiten, kun veden lämpötila on yli 8 astetta. Kylmään veteen on parempiakin ratkaisuja, joten tinselin toimivuutta kylmässä vedessä en ole kokenut tarpeelliseksi selvittää.

Tinseli on luottopelini aurinkoiseen keliin, puolipilviseen keliin ja lämpimään veteen eli tinselin ominta toiminta-aluetta on, kun olosuhteet alkavat tuntua kalamiehen kannalta toivottamilta. Kelistä riippumatta voi eteen tulla tilanne, jossa hauet mässäävät salakkaa tai silakkaa. Silloin luonteva valinta siiman päähän on tinseli.

Uittaminen

Keväällä veden jo hiukan lämmittyä kalastan tinselillä pääasiassa erittäin aktiivisella uitolla. Tämä tarkoittaa erittäin nopeaa sisään strippaamista stoppien vaihdellessa sekunnista 5 sekuntiin. Tärpit ovat yleensä räjähtäviä ja uittotekniikka tehokas. Ilmeisesti holtittomasti sinkoileva tinseli luo kuvan pakenevasta pikkukalasta, joka laukaisee hauen hyvin ottiin. Kesällä ja alkusyksyllä nopea uitto on vielä tehokas, mutta kylmenevään veteen uittoa on hyvä hidastaa ja stoppeja pidentää. Hankalana päivänä uittoa kannattaa varioida ja kokeilla todella hidastakin uittoa.

Tinseleiden suurimmat ongelmat ovat olleet omassa käytössäni huono kestävyys ja sotkeentuvuus. Molempiin asioihin on tämä tinselimalli tuonut parannusta. Kuvan etummaisella on saatu kesän ja syksyn aikana noin 15 haukea, joista suurin oli 108cm kaunotar. Perho on käytössä edelleen, joten riittävä pikaliiman käyttö yhdistettynä runsaaseen materiaalin käyttöön on parantanut käyttöikää. Sotkeentuvuus on suht pientä johtuen lyhyestä runkomateriaalista.

Hankala päivä merellä

On päiviä jolloin kannattaa jäädä kotiin mietin, kun saavuin mökin pihaan. Pilviverho, joka vielä kotoa lähdettyäni oli pitänyt auringon piilossa oli kaukana mantereella ja kevyt tuuli oli vaihtunut koviin tuulen puuskiin. Vavan kasattuani minua odotti uusi vastoinkäyminen, miten hemmetissä vesi on noin matalalla? Vene kuivilla ja peräpeilistä matkaa veteen yli metri. Noh, ei muutakuin työntämään venettä vesille. Tovin työnnettyäni olin saanut veneen liikkumaan 30cm ja perän kaivautumaan mutaan. Voi stn. Lapio käteen ja hommiin. Tunti työtä, paita hiestä märkä ja vene vesillä.

Vihdoin pääsin heittämään ensimmäiset heitot veteen kovien tuulen puuskien saattelemana. Hakkaan tovin tyhjää kunnes ensimmäinen pikku hauki käy tukistamassa firetiger slinkyä. Tämän jälkeen paikan vaihto isoon lahteen, mutta matalalla oleva vesi ja puuskittainen tuuli tekevät kalastuksesta tuskaa. Sentään yksi parin kilon hauki käy säälistä puremassa slinkyä. Muut paikat tarjoavat vain blankkoa ja osa paikoista on käytännössä mahdoton kalastaa vesikasvillisuuden ja tuulen takia. Värirallistakaan ei löydy apua kalojen puremattomuuteen. M/S Lasikuituruton nokka kohti mökkiä ja ruokaa naamaan.

Ruokatauon jälkeen siiman päähän päätyy tinseli ja paikaksi valikoituu syvähkö kilometri kaisla, josta on ennenkin tullut nättejä kaloja. Ensimmäiset heitot kirkkaaseen veteen tuottavat yhden tärpin. Vene laahaa ankkuria mukanaan ja lipuu sopivalla nopeudella kaislan reunaa pitkin.

Kunnes kaislikon etupenkasta pamahtaa. Tärppi on niin voimakas ettei vastaiskua paljon tarvitse nykiä. Ensimmäiset potkut tuntuvat raskailta ja kalaa painaa syvällä. Väännän sen mitä 10-luokan vavasta irtoaa, mutta kala tekee jatkuvia 5-10 metrin syöksyjä ja on edelleen syvällä. Käännän kelasta jarrua tiukempaan ja annan painetta sen minkä pystyn. Kala ei tästä tykkää, vaan tekee syöksyn kaislikon suuntaan. Siimaan välittyy napsahduksia katkeilevista vesikasveista sen syöksyessä. Saan lopulta hauen kääntymään pois kaislikon läheisyydestä ja nousemaan pintaan.

Väsytys alkaa tuottamaan tulosta ja syöksyt lyhenevät. Uitan kalan veneen viereen, josta hauki päättää jatkaa matkaa veneen alitse. Nostan Rs:llä sen minkä uskallan, mutta en saa haukea pysähtymään ennen kuin hauki on jo alittanut veneen. Vapa veteen ja uitan hauen takaisin veneen alitse. Hanska käteen ja hauki liplockilla ylös. Hauki on veneessä rauhallinen ja perho nätisti suupielessä. Nopea pituuden mittaus tuottaa lukemat 108cm. Hauen vatsa on aivan turvoksissa, ilmeisesti salakka poikineen on haukirouvan vatsan täytteenä. Harmi kun vaaka jäi matkasta...